Suomen Maitopropagandatoimisto perustettiin yli 90 vuotta sitten, ja siitä lähtien maidolla on ollut erityisasema Suomessa – etenkin kouluissa. Ja paljon siitä, miten ajattelemme ja tunnemme, juontaa juurensa lapsuudesta. Mutta pitääkö kaikki, mitä meille on opetettu, paikkansa? Tai tarkemmin sanottuna, pitääkö se yhä paikkansa? Asiat muuttuvat. Sivusto jolla olet, on Oatlyn tekemä. Olemme yritys, joka valmistaa kaurajuomia. Olemme vakuuttuneita siitä, että ihmiskunnan on alettava syödä ja juoda enemmän kasvipohjaisia tuotteita, sekä terveydellisistä että ilmastollisista syistä. Uskomme myös vahvasti avoimeen keskusteluun. Joten selaillessasi tätä sivustoa on hyvä pitää mielessä, että asiat eivät ole mustavalkoisia. Nämä ovat hankalia ja usein myös hyvin monimutkaisia kysymyksiä. Se, mitä mieltä olemme asioista, perustuu aina siihen, mitä tiedämme niistä. Joten kannattaa perehtyä aiheeseen, kuunnella eri osapuolia, keskustella toisten kanssa ja muodostaa sitten oma mielipide asiasta. Siten saavutetaan usein paras lopputulos.

Ja jos haluat ladata tämän kaiken kirjan muodossa, voit tehdä sen täältä.

Osallistu keskusteluun!

Maito vahvistaa luustoa! Kaikkihan sen tietävät? Maito vahvistaa luustoa! Kaikkihan sen tietävät?

Väittämällä viitataan varmastikin maidon sisältämään kalsiumiin, joka auttaa vahvistamaan luustoa. Mutta maidolla ei suinkaan ole yksinoikeutta tähän alkaliseen maametalliin (nam!). Esimerkiksi täydennetty kaurajuoma sisältää yhtä paljon kalsiumia kuin maito. ”Täydennetty? Ei kuulosta kovin luonnolliselta… ei ainakaan, jos vertaa maitoon”, saatat ajatella. Kalsiumin matka kaurajuomaan ei kuitenkaan ole sen monimutkaisempi kuin kalsiumin päätyminen maitoon. Jotta maito sisältäisi niin paljon ravintoa kuin haluamme sen sisältävän ja jotta lehmä tuottaisi niin paljon maitoa kuin se nyt tuottaa, täytyy lehmien rehua yleensä täydentää sekä vitamiineilla että kivennäisaineilla. Ja vielä yksi seikka – lehmähän tarvitsee itse osan ruoasta. Koska maapallomme resurssit ovat rajalliset, on resurssitehokkuuden kannalta paljon järkevämpää täydentää kasvipohjaisia juomia kuin lehmien rehua. Mikäli et satu pitämään sen paremmin kaurajuomasta kuin lehmänmaidostakaan, niin ei huolta. Myös esimerkiksi pavut, herneet, pähkinät ja siemenet sisältävät kalsiumia.

  1. Fineli [online-tietokanta]. – Helsinki: Terveyden ja hyvinvoinnin laitos. [Viitattu 12.8.2020]. Perustuu Fineli-koostumustietokannan versioon 20 (27.6.2019) (Saatavissa: https://fineli.fi/).
  2. Luke (Luonnonvarakeskus): Lypsylehmien kivennäisruokintasuositukset, g/pv. https://portal.mtt.fi/portal/page/portal/Rehutaulukot/Ruokintasuositukset/Marehtijat/Lypsylehmien_kivennaisruokintasuositukset. Viitattu 23.7.2020.

Maito on ilmastoystävällinen valinta. Niinpä niin! Maito on ilmastoystävällinen valinta. Niinpä niin!

Aloitetaanpa muutamalla faktalla. Maapallon liha- ja maitoteollisuus aiheuttaa joka vuosi 7,1 miljardin tonnin edestä kasvihuonepäästöjä, ja Suomessa kyseiset tuotteet muodostavat noin 73 % syömämme ruoan hiilijalanjäljestä, mikä ei kuulosta kovinkaan järkevältä. Kun maitoteollisuus korostaa lehmänmaidon olevan ilmaston kannalta järkevää, se viittaa siihen, että koska maito on niin ravintorikasta, on se tavallaan kaikkien aiheuttamiensa päästöjen arvoista. Ihmiset siis ikään kuin ”saavat rahalleen vastinetta”, paitsi että tässä tapauksessa puhumme ravinnosta ja maksamme päästöillä. Toisin sanoen 7,1 miljardilla tonnilla kasvihuonekaasuja. Vaikka hyvin harvat elintarvikkeet ovat ylipäätään 100-prosenttisesti ilmastoneutraaleja, on olemassa runsaasti sellaisia ruokia, joista saat yhtä paljon ravintoa kuin vaikkapa lehmänmaidosta, mutta joiden ilmastovaikutus on huomattavasti pienempi.

  1. Gerber et al. 2013: Tackling climate change through livestock – A global assessment of emissions and mitigation opportunities. Food and Agriculture Organization of the United Nations (FAO), Rome. (Saatavissa: http://www.fao.org/3/a-i3437e.pdf).
  2. Institute for Global Environmental Strategies, Aalto University, and D-mat ltd. 2019: 1.5-Degree Lifestyles: Targets and Options for Reducing Lifestyle Carbon Footprints. Technical Report. Institute for Global Environmental Strategies, Hayama, Japan. (Saatavissa: https://www.aalto.fi/sites/g/files/flghsv161/files/2019-02/15_degree_lifestyles_mainreport.pdf).
  3. Poore, Nemecek 2018: Reducing food’s environmental impacts through producers and consumers. Science 1.6.2018. (Saatavissa: https://doi.org/10.1126/science.aaq0216).

Mutta lehmänmaitoahan luonnollisempaa ei ole! Mutta lehmänmaitoahan luonnollisempaa ei ole!

Onko näin? Tai no, vasikoille se varmasti on luonnollisinta mitä on, ja entisaikaan lehmä tuottikin tismalleen sen verran maitoa kuin yksi vasikka tarvitsi – noin 10-12 litraa maitoa per päivä. Se, että yksi lypsylehmä tuottaa nykyään noin 30-60 litraa maitoa päivässä ei ole kovinkaan luonnollista, vaan suora seuraus siitä, että me ihmiset olemme myös alkaneet juoda lehmänmaitoa. Lisäksi lehmän elinikä on samalla lyhentynyt 20 vuodesta 5 vuoteen. Tosi luonnollista. Vai onko? Joskus kuulee myös sanottavan, että lehmänmaito olisi luonnollisempaa kuin jotkut muut tietyt juomat, koska ”se ei ole prosessoitua”. Ja taas on kysyttävä ”eikö muka?”. Niinpä. Meijerissä maito käy läpi joukon prosessointivaiheita kuten separoinnin, standardisoinnin, homogenoinnin, pastöroinnin ja mahdollisesti myös D-vitamiinin lisäyksen ennen pakkaamista. Siinä ei sinänsä ole mitään ihmeellistä, mutta väite siitä, että maito ei olisi prosessoitua, ei pidä paikkaansa. On myös paljon ihmisiä, jotka eivät laktoosiintoleranssin vuoksi voi juoda lehmänmaitoa – Suomessa noin viidesosa väestöstä. Mutta nyt olemme puhuneet tästä aiheesta tarpeeksi. Voinemme siis jättää pohdinnan maidosta ja sen mahdollisesta luonnollisuudesta rauhaan.

  1. Aho et al. 2005: Vasikoiden hoito-opas – Korjattu painos 2005. Virtuaalikylä. (Saatavissa: http://www.virtuaali.info/opetusmaatilat/27/file/Vasikoiden_hoito-opas.pdf).
  2. Allergia-, Iho- ja Astmaliitto ry: Maitoallergia ja laktoosi-intoleranssi. https://www.allergia.fi/allergia/ruoka-ja-juoma/allergiaa-aiheuttavia-ruoka-aineita/maitoallergia-ja-laktoosi-intoleranssi/#f4f7a81a. Viitattu 28.7.2020.
  3. Valio: Vastuullisuus. Lehmän elämää. https://www.valio.fi/vastuullisuus/elainten-hyvinvointi/lehman-elamaa-2/ Viitattu 23.7.2020.

Lasten täytyy saada ravintoa ja siksi juuri koulumaidon merkitys on niin suuri. Lasten täytyy saada ravintoa ja siksi juuri koulumaidon merkitys on niin suuri.

Kyllä ja ei. Tosin enimmäkseen ei. Kouluaterian merkitys on todella tärkeä. Noin kolmasosa kaikesta ravinnosta ja energiasta, jota lapset päivittäin tarvitsevat, pitäisi tulla kouluruoasta. Ihanteellista olisi, jos ruoka sisältäisi kaiken, mitä lapset tarvitsevat, mutta aina se ei välttämättä toteudu. Kasvavat lapset ja nuoret tarvitsevat muun muassa hyviä rasvoja, kalsiumia ja D-vitamiinia, siksipä onkin tärkeää, että ateriaa voidaan täydentää jollain muulla juomalla kuin vedellä. Kysymys kuuluu, tarvitseeko ruokajuoman olla juuri maitoa, kun useimmista täydennetyistä kasvipohjaisista juomista löytyy kyseisiä ravintoaineita?

  1. Opetushallitus: Tietoa kouluruokailusta. https://www.oph.fi/fi/koulutus-ja-tutkinnot/tietoa-kouluruokailusta. Viitattu 28.7.2020.

Olen koko ikäni juonut maitoa ja voin vallan mainiosti. Olen koko ikäni juonut maitoa ja voin vallan mainiosti.

Varmastikin sinä, joka voit vallan mainiosti, tiedät, että aika paljon asioita on tapahtunut tässä viime vuosien aikana. Ruokavalintamme vaikuttavat jokaiseen maapallon asukkaaseen, ja siksipä meidän on hyvä ajatella muitakin kuin itseämme. Elintarviketuotanto aiheuttaa tänä päivänä vähintään neljänneksen maailman kaikista kasvihuonepäästöistä. Yli puolet tuosta tulee liha- ja maitoteollisuudesta, mikä on enemmän kuin kaikki maailman liikennevälineet (autot, laivat, lentokoneet, junat ja niin edelleen) aiheuttavat yhteensä. On olemassa myös mahdollisuus, että voisit jopa vielä paremmin, jos söisit enemmän kuituja ja vähemmän tyydyttynyttä rasvaa – molemmat seikkoja, jotka kulkevat usein käsi kädessä ilmastoystävällisen kasvipohjaisen ruoan kanssa. Kun nyt oli puhe vallan mainiosti voimisesta.

  1. Gerber et al. 2013: Tackling climate change through livestock – A global assessment of emissions and mitigation opportunities. Food and Agriculture Organization of the United Nations (FAO), Rome. (Saatavissa: http://www.fao.org/3/a-i3437e.pdf).
  2. IPCC 2014: Summary for Policymakers. In: Climate Change 2014: Mitigation of Climate Change. Contribution of Working Group III to the Fifth Assessment Report of the Intergovernmental Panel on Climate Change. Edenhofer et al., Cambridge University Press, Cambridge, United Kingdom and New York, NY, USA. (Saatavissa: https://www.ipcc.ch/site/assets/uploads/2018/02/ipcc_wg3_ar5_summary-for-policymakers.pdf).
  3. Poore, Nemecek 2018: Reducing food’s environmental impacts through producers and consumers. Science 1.6.2018. (Saatavissa: https://doi.org/10.1126/science.aaq0216).

Lapseni oppivat koulussa valtavasti eri asioita maidosta. Siellä on tarjolla oppimateriaalia ja kaikkea. Lapseni oppivat koulussa valtavasti eri asioita maidosta. Siellä on tarjolla oppimateriaalia ja kaikkea.

Niin, eikö olekin aika erikoista? Tai oikeastaan ei, ei ollenkaan. Palataanpas hiukan ajassa taaksepäin. Tarkemmin sanottuna vuoteen 1929. Tuolloin nimittäin Suomen Maitopropagandatoimisto aloitti toimintansa. Elettiin kovia aikoja ja monet lapset, ja myös osa aikuisista, tarvitsivat lisää ravintoa ja energiaa. Ravintorikas maito sopi tähän tarkoitukseen täydellisesti! Jo nimi maitopropaganda kertoo paljon toimiston tavoitteista, mutta kerrataanpa vielä: tarkoituksena oli tarjota tietoa maitotuotteista, edistää niiden laatua ja ennen kaikkea – lisätä lehmänmaidon kulutusta. Maitopropagandatoimisto jakoi esitteitä, järjesti maitopäiviä ja piti erityisiä maitoaiheisia luentoja, jotka jopa radioitiin. Suomen valtio päätti omalta osaltaan olla mukana kansanterveyttä parantamassa ja tukikin toimintaa parhaansa mukaan. Käsitettä ”vapaa kilpailu vapailla markkinoilla” ei tunnettu tuolloin. Tästä syystä kenenkään mielestä ei ollut outoa, että viranomaiset tukivat yhtä tiettyä teollisuuden alaa kyseisellä tavalla. Maitopropagandatoimistoa ei enää ole, mutta lehmänmaidolla on yhä merkittävä jalansija kouluissa. Tukeakin annetaan yhä, mutta nykyään sen jakaa EU, ja sitä kutsutaan koulumaitotueksi. EU on lisäksi mukana rahoittamassa erilaisia koulutushankkeita, joiden tavoitteena on lisätä koululaisten tietämystä maidosta ja maidontuotannosta (ja loppupeleissä saada heidät tietysti myös juomaan enemmän maitoa). Ja ehkä juuri siitä syystä heidän opetusmateriaalejaan maidosta ja lehmillä varustettuja esitteitään ei pidetä mainoksina, vaan virallisena totuutena. Jos ne olisivat mainoksia, olisivat ne luonnollisesti kiellettyjä.

  1. European Commission: School Milk Scheme in Finland. https://ec.europa.eu/budget/euprojects/project/b34b2b6666b5f013dbbaf1ff33e65311_fi. Viitattu 28.7.2020.
  2. Maa- ja metsätalousministeriö 2015: Suomen koulumaitostrategia. (Saatavissa: https://mmm.fi/documents/1410837/1801204/koulumaitostrategia_fi.LOPULLINEN.pdf/bb0cf96b-a884-44f5-a594-3d68c41fd223/koulumaitostrategia_fi.LOPULLINEN.pdf).
  3. Maito ja Terveys ry: Historiaa. https://www.maitojaterveys.fi/maitoterveys-ry/historiaa.html. Viitattu 28.7.2020.
  4. Packalén, Urho 2008: Muista Maito: Maito Ja Terveys Ry – Mjölk Och Hälsa Rf 50 Vuotta 1958-2008. Helsinki: Maito ja terveys.
  5. Ruokavirasto 2020: Tuet ja kehittäminen. Koulujakelutuet. https://www.ruokavirasto.fi/yhteisot/tuet-ja-kehittaminen/koulujakelutuet/. Viitattu 18.9.2020.
  6. Saura 1937: Kulutusmaidontuottajain liitto 1926-1936. Helsinki: Kulutusmaidontuottajain liitto.

Lehmistä ei saada ainoastaan maitoa, vaan myös lihaa. Lehmät ovat siis superhyödyllisiä. Kaikki voittavat. Lehmistä ei saada ainoastaan maitoa, vaan myös lihaa. Lehmät ovat siis superhyödyllisiä. Kaikki voittavat.

No jaa. Jos asiaa tarkastellaan ilmastonäkökulmasta (lehmän näkökulmasta nyt puhumattakaan), voittamisen sijaan kaikki pikemminkin häviävät. Vaikka on tietysti hyvä, että koko lehmä hyödynnetään (ja siitähän tässä kirjaimellisesti on kysymys), lopputulos on se, että eläinperäisten tuotteiden ilmastovaikutus on suuri. Riippumatta siitä, juotko maitoa tai syöt juustoa tai lihaa. Maitotuotteet ovat aivan yhtä lailla eläinperäisiä tuotteita kuin lihakin, vaikka moni ei sitä tule miettineeksi. Jos ajattelet tekeväsi hyvän teon valitsemalla vaikkapa juuston lihan sijaan, ei juttu ole ihan niin yksinkertainen. Asiat ovat sidoksissa toisiinsa, ja maidontuotanto tuottaa lihaa – noin 85 % naudanlihastamme tulee maitokarjasta. Lypsylehmä teurastetaan noin 5-vuotiaana, ja sonnivasikat useimmiten jo alle 1,5-vuotiaina. Tätä silmällä pitäen asiaa kannattaakin tarkastella hieman toisesta vinkkelistä: mitä vähemmän kulutamme eläinperäisiä meijerituot- teita, sitä vähemmän on yli-ikäisiä lypsylehmiä tai ylijääviä vasikoita, jotka pitää teurastaa ja syödä. Eivätkä maito ja liha ole suinkaan ainoa vaihtoehto, kun mietimme, millaista ravintoa päivittäin tarvitsemme.

  1. Luke: Maidontuotanto. https://www.luke.fi/tietoa-luonnonvaroista/maatalous-ja-maaseutu/maidontuotanto/. Viitattu 28.7.2020.
  2. Poore, Nemecek 2018: Reducing food’s environmental impacts through producers and consumers. Science 1.6.2018. (Saatavissa: https://doi.org/10.1126/science.aaq0216).
  3. Pulkkinen et al. 2016: Naudanlihan tuotannon ympäristövaikutukset ja niiden vähennyskeinojen mahdollisuudet. FootprintBeef-hankkeen loppuseminaari. Luonnonvarakeskus 21.4.2016. (Saatavissa: https://portal.mtt.fi/portal/page/portal/mtt/hankkeet/footprintbeef/Naudanlihantuotannon%20ymp%C3%A4rist%C3%B6vaikutukset%20ja%20niiden%20v%C3%A4hent%C3%A4miskeinojen%20mahdollisuudet.pdf).

Mitä oikein juon uunituoreiden korvapuustien kanssa, jos en voi juoda maitoa? Mitä oikein juon uunituoreiden korvapuustien kanssa, jos en voi juoda maitoa?

Perinteet ovat aika kivoja. Mutta silläkin uhalla, että kuulostamme nyt turhan tiukoilta: jos jollakin näistä perinteistämme on kielteinen vaikutus ilmastoon, kyseisestä perinteestä ei kai tarvitse pitää kynsin hampain kiinni, olkoonkin vaikka kuinka kotoisa? Voisimmeko ihan pikkuisen muokata perinnettä ja kokeilla jotain muuta korvapuustiemme kanssa? Vadelmamehua? Jääteetä? Vuoristopuron vettä?

Kasvipohjaisissa juomissa on yksinkertaisesti liian vähän proteiinia. Kasvipohjaisissa juomissa on yksinkertaisesti liian vähän proteiinia.

Pitää paikkansa, että kaurajuoma sisältää lehmänmaitoon verrattuna vähemmän proteiinia, mutta sisältääkö se ”liian vähän”, siitä voimme olla montaa mieltä. Suurin osa ihmisistä saa nimittäin ravinnostaan tarpeeksi proteiinia. Oikeasti? Kyllä! Moni on huolissaan siitä, että kasvipohjaiseen ravintoon siirtyminen johtaa proteiinivajeeseen, mutta itse asiassa proteiinia saa yllättävän monista ruoista – kohtalaisen monipuolisesti syövän on lähes mahdotonta saada ravinnostaan liian vähän proteiinia. Tämä pätee jopa vegaaneihin. Ja mitä kaikelle sille proteiinille tapahtuu, jota elimistömme ei tarvitse? No, osa siitä muuttuu hiilihydraatiksi ja loppu hajoaa ja tulee ulos virtsan mukana. Jälkimmäinen voi omalta osaltaan edistää järvien ja merien rehevöitymistä, sillä proteiini sisältää runsaasti typpeä. Eli se, mikä oli ihmisen elimistölle hyväksi vuonna 1929, ei välttämättä ole paras vaihtoehto vuonna 2020. Ei ihmisille, eikä maapallolle.

  1. HSY 2020: Tiedote. Proteiinin liikasyönti kasvattaa typen määrää jätevedenpuhdistamoilla. 22.01.2020. https://www.hsy.fi/ymparistotieto/tiedotteet/proteiinin-liikasyonti-kasvattaa-typen-maaraa-jatevedenpuhdistamoilla/ Viitattu 28.7.2020.
  2. Valtion ravitsemusneuvottelukunta (VRN) 2014: Terveyttä ruoasta – Suomalaiset ravitsemussuositukset 2014. (Saatavissa: https://www.ruokavirasto.fi/globalassets/teemat/terveytta-edistava-ruokavalio/kuluttaja-ja-ammattilaismateriaali/julkaisut/ravitsemussuositukset_2014_fi_web_versio_5.pdf).

Kasvipohjainen juoma ei maistu ollenkaan samalta kuin maito. Kasvipohjainen juoma ei maistu ollenkaan samalta kuin maito.

Kasvipohjainen juoma ei maistu lehmänmaidolta, koska se ei ole lehmänmaitoa. Sehän on aika yksinkertaista ja loogista, kun asiaa tarkemmin ajattelee. Jos olet koko ikäsi juonut lehmänmaitoa ja sen maku toimii ikään kuin lähtökohtana ja normina, on ihan mahdollista, että esimerkiksi kaurajuoma maistuu hieman epämiellyttävältä (tai ei sentään, sanotaanpa mieluummin ”epäta- valliselta”). Jos taas kysyt henkilöltä, joka juo ainoastaan kaurajuomaa, että miltä lehmänmaito maistuu, vastaus mitä todennäköisimmin on, että ”epämiellyttävältä”. Tai siis ”epätavalliselta”, tietysti.

Lapseni nirsoilee kouluruoan kanssa, joten onhan se hyvä, että hän juo edes hieman maitoa. Lapseni nirsoilee kouluruoan kanssa, joten onhan se hyvä, että hän juo edes hieman maitoa.

Ymmärrämme hyvin. Jos siis vaihtoehto on vesi tai ei mitään. Ja sitten luonnollinen jatkokysymys: miksi meidän pitää useimmiten valita joko lehmänmaidon, veden tai ei minkään välillä? Mikäli haluat juoda kasvipohjaista juomaa koulussa, tarvitset joissain tapauksissa jonkin sortin todistuksen, ja kyse on tällöin ”erityisruokavaliosta” – sinänsä aika erikoinen termi asialle, jonka moni valitsee ilmastosyistä.

  1. Valtion ravitsemusneuvottelukunta (VRN) 2017. Syödään ja opitaan yhdessä – kouluruokailusuositus. Helsinki. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL). (Saatavissa: http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-302-791-6).
  2. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL) 2019: Erityisruokavaliot. https://thl.fi/fi/web/lapset-nuoret-ja-perheet/peruspalvelut/opiskeluhuolto/kouluterveydenhuolto/sairauden_hoitoon_tarvittava_tuki_koulussa/erityisruokavaliot. Viitattu 28.07.2020.

Jos lopetamme maidon juomisen, Suomen maatalous tulee häviämään Jos lopetamme maidon juomisen, Suomen maatalous tulee häviämään

Kasvipohjaisen ruoan trendi kasvaa voimakkaasti. Monet syövät ja juovat entistä vähemmän eläinperäistä ravintoa, sekä terveysettä ilmastosyistä. Riski on enemmänkin siinä, että Suomen maatalous tulee häviämään, mikäli se ei sopeudu vauhdilla lisääntyviin uusiin kulutustottumuksiin. Onneksi suomalainen maatalous kulkee aivan kestävän kehityksen etulinjassa, joten sillä on kaikki mahdollisuudet tulla myös maailman johtavaksi kasvipohjaisen ruoan ja juoman valmistajaksi. Joten mitään todellista syytä huoleen ei ole. Ja kyllä tänne lehmiäkin yhä jää, kävi miten kävi.

  1. The European Consumer Organization (BEUC) 2020: One bite at a time: Consumers and the transition to sustainable food. (Saatavissa: http://www.beuc.eu/publications/beuc-x-2020-042_consumers_and_the_transition_to_sustainable_food.pdf).

Laiduntavat lehmät ovat välttämättömiä biologisen monimuotoisuuden kannalta Laiduntavat lehmät ovat välttämättömiä biologisen monimuotoisuuden kannalta

Ehei! Pikemminkin päinvastoin. Yhden suurimmista uhkista biologiselle monimuotoisuudelle aiheuttaa ihmisen toiminta, joka muuttaa maankäyttöä ja johtaa lajien elinympäristön tuhoutumiseen. Hyvä esimerkki tästä on koskemattoman maa-alueen muuttaminen maanviljelysmaaksi. Tällä hetkellä lähes puolet kaikesta asuttavasta maa-alasta on maatalouden käytössä, ja siitä määrästä liha- ja maitoteollisuus vie globaalisti 80 % (Suomessa 70 %). Ja mitä suuremmaksi tuotanto kasvaa, sitä yksitoikkoisemmaksi muuttuu maisema, millä puolestaan on kielteinen vaikutus biologiseen monimuotoisuuteen. No olisiko sitten parempi viljellä vain kauraa? No ei. Pelkästään yhden asian viljeleminen ei ole koskaan hyvä juttu. Sen sijaan maankäyttöä kannattaa tehostaa ja parhaalla tavalla se toteutuu niin, että viljellään jotain sellaista, minkä ihmiset voivat syödä suoraan. Kun lehmät jätetään pois, saamme tuotettua enemmän ruokaa, pienemmällä maa-alalla, mikä taas tarkoittaa, että isompi osa luontoa saa pysyä villinä, mikä taas omalta osaltaan edistää biologista monimuo- toisuutta. Bingo.

  1. Mattila 2016: Vähemmän lihaa. Kohti kestävää ruokakulttuuria. Helsinki: Gaudeamus. ISBN 9789524953887.
  2. Poore, Nemecek 2018: Reducing food’s environmental impacts through producers and consumers. Science 1.6.2018. (Saatavissa: https://doi.org/10.1126/science.aaq0216).
  3. Ritchie & Roser 2013. Land Use. OurWorldInData.org. (Saatavissa: https://ourworldindata.org/land-use).
  4. Willet et al. 2019: Food in the Anthropocene: the EAT- Lancet Commission on healthy diets from sustainable food system. The Lancet 2.2.2019. (Saatavissa: https://doi.org/10.1016/S0140-6736(18)31788-4).

Kaurajuoma sisältää pelkkää vettä! Kaurajuoma sisältää pelkkää vettä!

On totta, että kaurajuoma sisältää paljon vettä. Aivan kuten maitokin. Molemmat koostuvat noin 90-prosenttisesti vedestä, mutta myös lukuisista muista ainesosista. Jottemme vertaisi omenaa päärynään, otamme nyt vertailtavaksi täydennetyn kaurajuoman ja täydennetyn kevytmaidon. Molemmat sisältävät erilaisia hyödyllisiä vitamiineja ja kivennäisaineita, ja molemmat sisältävät rasvaa, mutta eivät samanlaista rasvaa. Maito sisältää tyydyttyneitä rasvoja (joiden määrää tulisi vähentää, sillä ne voivat johtaa erilaisiin sydänja verisuonitauteihin), kun taas kaurajuoma sisältää tyydyttymättömiä rasvoja (jotka ovat huomattavasti parempia elimistölle). Kaurajuoma sisältää lisäksi kuituja – niin kutsuttuja beetaglukaaneja – ja niitä meidän tulisi nauttia huomattavasti enemmän. Kuriositeettina todettakoon myös, että lehmä juo jopa 100 litraa vettä päivässä, joten kumpi juomista onkaan vesipitoisempi, sen jokainen voi päätellä itse.

  1. Valio: Vastuullisuus. Lehmän elämää. https://www.valio.fi/vastuullisuus/elainten-hyvinvointi/lehman-elamaa-2/ Viitattu 23.7.2020.

Mutta kouluissahan on aina tarjottu maitoa. Mutta kouluissahan on aina tarjottu maitoa.

Lehmänmaito sisältää runsaasti ravintoaineita. Hyvä niin. Ison osan näistä ravintoaineista saat kuitenkin myös syömällä tai juomalla muita tuotteita. Miksi koulut eivät sitten tarjoa enemmän kasvipohjaisia juomia? Hyvä kysymys. Osaltaan kyse on pelkästään vakiintuneista tavoista, mutta iso merkitys on myös sillä, että koulut saavat EU:lta koulumaitotukea. Tukea maksetaan jopa 0,36 euroa per litra. Se on aika paljon, etenkin kun koulut sinnittelevät äärimmäisen pienillä budjeteilla saadakseen kokoon terveellisen kouluaterian. Olisihan se mahtavaa, jos koulut saisivat vaikkapa kasvispyörykkä-, kala- tai spagettitukea, mutta näin ei ole. EU on nimittäin päättänyt, että lehmänmaidon tulee jo varhaisessa vaiheessa olla osa kouluruokaa, eli juuri silloin, kun luodaan perusta lasten ruokatavoille. Ja tällä tavalla taataan maidon kysyntä myös tulevaisuudessa. (Hmm…)

EU siis haluaa koulumaitotuellaan saada lapset jatka- maan maidon juontia (ja jopa juomaan sitä enemmän) – siitä huolimatta, että se sotii EU:n itse asettamia ympäristötavoitteita vastaan. Aika ristiriitaista, voisi joku sanoa.

  1. European Commission 2017: Strategy for the implementation of the school scheme in Finland from 2017/2018 to 2022/2023 school year. 29.11.2017. (Saatavissa: https://ec.europa.eu/info/sites/info/files/food-farming-fisheries/key_policies/documents/fi-school-scheme-strategy-2017-23_en.pdf).
  2. European Commission: School scheme explained. https://ec.europa.eu/info/food-farming-fisheries/key-policies/common-agricultural-policy/market-measures/school-fruit-vegetables-and-milk-scheme/school-scheme-explained_en. Viitattu 28.7.2020.
  3. Ruokavirasto 2020: Koulujakelutuet. https://www.ruokavirasto.fi/yhteisot/tuet-ja-kehittaminen/koulujakelutuet/. Viitattu 18.9.2020.

Maito on itse asiassa todella ravitsevaa. Maito on itse asiassa todella ravitsevaa.

Pitää paikkansa. Lehmänmaito on erittäin ravitseva elintarvike. Se sisältää jopa 18 niistä 22 ravintoaineesta, joita ihminen päivittäin tarvitsee. Tästä syystä lehmänmaidon merkitys oli niin suuri aikoinaan pula-ajan Suomessa. Nykyään on kuitenkin parempi tarkastella kokonaisuutena kaikkea nauttimaamme ruokaa. Mitä monipuolisemmin eri ruokia syömme, sen parempi. Vaikka yksittäinen ruoka sisältäisikin paljon kaikkea, ei se automaattisesti tee siitä hyvää. Etenkin jos saamme useimpia näistä ravintoaineista jo muutenkin enemmän kuin tarpeeksi. Hyvä periaate olisi juoda ja syödä vähemmän kaikkea sellaista, minkä saantia tulisi vähentää, kuten tyydyttynyttä rasvaa, suolaa ja sokeria. Vastaavasti meidän kannattaisi suosia enemmän sellaista, mitä saamme liian vähän, kuten tyydyttymätöntä rasvaa, täysjyvää ja kuituja. Niitä löytyy muun muassa kasviperäisestä ruokavaliosta.

  1. Ruokavirasto 2019: Kestävät ruokavalinnat lautasella. https://www.ruokavirasto.fi/teemat/terveytta-edistava-ruokavalio/kestavat-ruokavalinnat-lautasella/. Viitattu 28.7.2020.

Luomumaito on joka tapauksessa järkevämpi valinta kuin ei-luomu kaurajuoma. Luomumaito on joka tapauksessa järkevämpi valinta kuin ei-luomu kaurajuoma.

Ensinnäkin – järkevämpi valinta missä mielessä? Jos kyse on ilmastosta, ovat kasvipohjaiset tuotteet järkevämpi valinta kuin eläinperäiset, luomua tai ei. Tämä johtuu muun muassa siitä, että lehmät (ja muut märehtijät) tuottavat metaanikaasua. Vaikka eläinten hyvinvoinnin ja luonnon monimuotoisuuden kannalta luomutuotannosta onkin hyötyä, kannattaa muistaa, että kaurajuomaa tuotettaessa eläimiä ei tarvita lainkaan. Mitä taas luonnon monimuotoisuuteen tulee, se hyöty, joka saavutetaan luomulehmänmaidolla, nollaantuu siinä, että maidontuotanto vaatii valtavasti maa-alaa, mikä taas vaikuttaa negatiivisesti luonnon monimuotoisuuteen (vinkki: lue lisää biologisesta monimuotoisuudesta täältä!). Kaurajuoman tuottamiseen tarvitaan 80 % vähemmän maa-alaa kuin maidon tuottamiseen. Loppupäätelmä on päinvastainen kuin otsikossa: kaurajuoma, joka ei ole luomua, on luomumaitoa järkevämpi valinta.

  1. Florén et al., 2013: LCA på färsk och aseptisk havredryck (julkaisematon). SIK: Institutet för livsmedel och bioteknik, Oatly Oy Ab:n toimeksiannosta.
  2. Poore, Nemecek 2018: Reducing food’s environmental impacts through producers and consumers. Science 1.6.2018. (Saatavissa: https://doi.org/10.1126/science.aaq0216).
  3. Willet et al. 2019: Food in the Anthropocene: the EAT- Lancet Commission on healthy diets from sustainable food system. The Lancet 2.2.2019. (Saatavissa: https://doi.org/10.1016/S0140-6736(18)31788-4).

Lehmä on osa luonnon kiertokulkua Lehmä on osa luonnon kiertokulkua

Tämä on erittäin mielenkiintoinen aihe! Kaikki elävä maapallolla (esimerkiksi eläimet, ihmiset, kasvit jne.) sisältää hiiltä. Syödessämme ja hengittäessämme muodostuu hiilidioksidia, jota vapautamme eri tavoilla. Tässä ei ole mitään ihmeellistä. Mutta kun lehmä märehtii, tekee hiilen kiertokulku pienen mutkan ja samalla alkaa muodostua metaania. Eikä tässäkään mitään ihmeellistä ole, lehmiähän on aina ollut ja ne ovat aina tuottaneet metaanipäästöjä. Ongelma onkin lehmien määrä. Maailmanlaajuisesti tarkasteltuna lehmiä on nyt valtavan paljon enemmän kuin 50 vuotta sitten. Ja kaikki se metaani, jonka lehmät tuottavat (enemmänkin uloshengittämällä kuin pieremällä, jos tarkkoja ollaan), säilyy ilmakehässä noin 10 vuotta, mikä on aika ongelmallista ottaen huomioon, että metaani on erittäin voimakas kasvihuonekaasu, jonka lämmittävä vaikutus on suuri. Itse asiassa 34 kertaa suurempi kuin hiilidioksidin, 100 vuodessa laskettuna.

Olet varmastikin kuullut myös mainittavan, että hiiltä sitoutuu maaperään, jossa lehmät märehtivät? Totta, ruoho ja muut kasvit sitovat hiiltä. Hienoa tässä on se, että ruohikko sitoo hiiltä täysin riippumatta siitä, märehtivätkö lehmät siellä vai eivät. Eli lehmä itsessään ei tee mitään – paitsi tuottaa metaanikaasua. Ja tässä sitä ollaan taas. Ilmastohyödyt ovat siis merkittävästi isommat, jos hiiltä voidaan sitoa maaperään ilman lehmiä ja niiden päästöjä.

  1. FAO [online-tietokanta]. – FAOSTAT: Live animals. [Viitattu 12.8.2020] (Saatavissa: http://www.fao.org/faostat/en/#data/QA/visualize).
  2. IPCC 2014: Summary for Policymakers. In: Climate Change 2014: Mitigation of Climate Change. Contribution of Working Group III to the Fifth Assessment Report of the Intergovernmental Panel on Climate Change. Edenhofer et al., Cambridge University Press, Cambridge, United Kingdom and New York, NY, USA. (Saatavissa: https://www.ipcc.ch/site/assets/uploads/2018/02/ipcc_wg3_ar5_summary-for-policymakers.pdf).
  3. Röös 2019: Kor och klimat. Uppsala (Saatavissa: https://www.slu.se/globalassets/ew/org/centrb/epok/dokument/koroklimat_web.pdf) ISBN 978-91-576-9673-1.

Suomalainen maito on silti ilmastoystävällisempää kuin ruotsalainen kaurajuoma. Suomalainen maito on silti ilmastoystävällisempää kuin ruotsalainen kaurajuoma.

Noo, tuo on aika kärkevästi sanottu. Suomalainen maito on maailmanlaajuisesti tarkasteltuna hyvää. Verrattuna ruotsalaiseen kaurajuomaan se tuottaa 327 % enemmän kasvihuonekaasuja – kuljetukset mukaan laskettuna. Jos joku jostain kumman syystä päättäisi kuljettaa kaurajuomaa Ruotsista Australiaan, lähettääkseen sen sieltä sitten takaisin lähtöpaikkaansa, ja sieltä eteen päin Suomeen, olisi kaurajuoman hiilijalanjälki yhä pienempi kuin suomalaisen maidon. Ehdottomasti suurin ilmastovaikutus syntyy maatilalla ja maidon kulkiessa tarpeettoman kiertotien lehmän läpi. Mieluummin siis vaikka kiertotie Melbournen kautta.

  1. CarbonCloud 2020: Climate footprint for average semi-skimmed cow milk, FI. Oatly. Oatly Oy Ab:n toimeksiannosta. (Saatavissa: https://www.maitomyytit.fi/the-climate-footprint-of-cow-milk-report-carboncloud).
  2. CarbonCloud 2020: The climate footprint for Enriched ambient oat drink, FINLAND. Oatly. Oatly Oy Ab:n toimeksiannosta. (Saatavissa: https://www.maitomyytit.fi/the-climate-footprint-of-enriched-ambient-oat-drink-report-carboncloud).

Äh, en edes juo niin paljon maitoa. Äh, en edes juo niin paljon maitoa.

Keskivertosuomalainen kuluttaa noin 361 litraa maitoa vuodessa, mikä on itse asiassa eniten koko maailmassa. Ja sekös istuu hyvin tuon ”edes niin paljon” kanssa. ”Juu, mutta siinä tapauksessa en juo kuten keskivertosuomalainen”, saatat ajatella nyt. Ehkä et juokaan. Useimmat eivät kuitenkaan nauti maitoaan juomalla sitä sellaisenaan. Lehmänmaito pomppaa esiin paljon useammassa yhteydessä kuin ehkä kuvitteletkaan. Ajatellaanpa vaikka voita. Tai ruokakermaa. Jogurttia. Piimää, kovia juustoja, pehmeitä juustoja, crème fraichea, kermaviiliä, raejuustoa, rahkaa, jäätelöä, vaniljakastiketta… ja niin edelleen. Eikä myöskään pidä unohtaa tilkkaa, jonka lisäät (tai ainakin puolet Suomen kahvinjuojista lisää) kahviin päivittäin. Pizzaakaan ei aina heti yhdistä lehmään ja lehmänmaitoon, mutta silläkin on juustomaisessa muodossa enemmän tai vähemmän kiinteä yhteys lehmiin ja niiden maitoon. (Tiesitkö, että yhden juustokilon valmistamiseen tarvitaan noin 10 litraa maitoa?)

Riippumatta siitä, kuinka vähän tai paljon (tai et lainkaan) tuosta 361 litrasta itse kulutat, vastaa Suomen kokonaismaidonkulutus noin 2,5 miljoonaa tonnia kasvihuonekaasua joka vuosi. Aika abstrakteja lukuja, joita ei ole ihan helppo suhteuttaa. Jos sen sijaan vertaamme numeroita vaikkapa lentomatkoihin, luku vastaa noin 939 946 Thaimaan reissua – Helsingistä, menopaluuna.

  1. Bilendi 2020: Kyselytutkimus (Kansallisesti edustava kyselytutkimus (n=1000, 18-75v), M3 Panel, julkaisematon), Oatly Oy Ab:n toimeksiannosta.
  2. CarbonCloud 2020: Climate footprint for average semi-skimmed cow milk, FI. Oatly. Oatly Oy Ab:n toimeksiannosta. (Saatavissa: https://www.maitomyytit.fi/the-climate-footprint-of-cow-milk-report-carboncloud).
  3. Klimatsmart semester. https://klimatsmartsemester.se/ Viitattu 28.7.2020.
  4. Luke: Maidontuotanto. https://www.luke.fi/tietoa-luonnonvaroista/maatalous-ja-maaseutu/maidontuotanto/. Viitattu 28.7.2020.
  5. Tilastokeskus: Väestönmuutosten ennakkotiedot tapahtumakuukauden mukaan 2020 https://www.stat.fi/til/vamuu/2020/06/vamuu_2020_06_2020-07-23_tau_001_fi.html. Viitattu 28.7.2020.

Keksit sopivat hyvin kaurajuoman kanssa, myös digitaalisen sellaisen. Passaako sinulle, että käytämme keksejä eli evästeitä tällä sivustolla? Mitä ihmeen evästeitä?